Kodin turvaopas - Suojele itseäsi ja muita


Tapaturmien ehkäisy

Kodin ja vapaa-ajan riskit selville

Suomalaiselle oma koti on yllättävän vaarallinen paikka! Peräti kaksi kolmesta tapaturmasta sattuu kotioloissa tai vapaa-aikana, esimerkiksi kesämökillä lomaillessa ja puuhatessa.

Olemme tottuneet pitämään kotia turvallisena pesänä, joten emme helposti tunnista sen riskejä. Suomessa sattuu vuosittain 700 000 koti- ja vapaa-ajan tapaturmaa, joissa kuolee yli kaksi tuhatta ihmistä ja 50 000 joutuu sairaalaan. Moni onnettomuus olisi voitu estää! Kodin tapaturmariskit kannattaa kartoittaa, koska niiltä voi suojautua varsin yksinkertaisin keinoin.

Suomalaisen ei onneksi tarvitse suojata kotiaan pahoilta maanjäristyksiltä, pyörremyrskyiltä, mutavyöryiltä tai tulivuoren purkauksilta. Luonto saattaa silti meilläkin olla pelottava vastustaja kuten lähiaikojen tulvat ja myrskyt ovat osoittaneet.

Yhteiskunnan häiriötilanteet: myrsky voi nopeasti sotkea arjen turvalliset rutiinit. Se saattaa tukkia liikenteen pitkäksi aikaa ja katkaista sähköt useaksi päiväksi. Kotivara turvaa viikon ruoat, mutta onko kotona myös vaihtoehto sähkölämmitykselle ja paristoilla toimiva radio.

Sivun alkuun

Liikuntatapaturmat

Liikuntatapaturmat ovat suurin vammoja aiheuttava tapaturmatyyppi Suomessa. Vuosittain suomalaisille sattuu yli 330 000 liikuntatapaturmaa, joista määrällisesti eniten sattuu lenkkeilyssä ja erilaisissa pallopeleissä. Vakavimmat vammat aiheutuvat yleensä laskettelussa, tenniksessä, squashissa, jalkapallossa ja lentopallossa. Liikuntatapaturmista kaksi kolmasosaa sattuu miehille.

Liikuntatapaturmat ovat ehkäistävissä. Ensinnäkin tiedosta harrastamasi liikuntalajin riskit. Hanki lajin vaatimat perustaidot ja tekniikka sekä hoida vanhat vammasi huolellisesti kuntoon. Lämmittele ja verryttele ennen liikuntasuoritusta ja suhteuta suoritus omaan kuntoosi. Lisää harjoittelua maltillisesti ja käytä aina asianmukaisia välineitä sekä suojaimia. Noudata lajin sääntöjä ja tiedosta riskin moninkertaistuminen kilpaillessa. Liiku ja harjoita itseäsi monipuolisesti sekä muista myös monipuolinen ravitsemus. Älä harrasta liikuntaa sairaana tai alkoholin vaikutuksen alaisena.

Sivun alkuun

Turvallinen koti

kuva7_400
  1. Palovaroittimet
  2. Myrkylliset kemikaalit
  3. Terävät esineet
  4. Liesisuoja
  5. Tukevat keittiötikkaat
  6. Hätänumero 112 esillä
  7. Lääkekaappi
  8. Hyvä valaisu
  9. Kipinäsuoja
  10. Sammutin
  11. Takalukitus ja varmuuslukku
  12. Liukueste
  13. Turvaportti
  14. Ikkunan suljin, jota pieni lapsi ei osaa avata
  15. Myrkytön koristekasvi
  16. Älä kuivata mitään  kiukaan tai sähköpatterin yläpuolella!
  17. Älä tupakoi vuoteessa
  18. Turvapistorasia

kuva8_400

Sivun alkuun

Pienet lapset ovat riskiryhmä

Lapsi on väsymätön tutkimusmatkailija, joka joutuu helposti vaaratilanteisiin. Vuosittain tapaturmia sattuu lähes 40 000 lapselle ja tapaturmista aiheutuu noin 8000 sairaalahoitokertaa. Tavallisimmat syyt ovat putoaminen, kaatuminen, tukehtuminen, palovammat, sähköiskut ja esineiden nielemiset.

Vauvaikäisen turvallisuus muodostuu hyvästä perushoidosta. Turvallisten lastenhoitotarvikkeiden käyttö, riittävä valvonta ja putoamisten ehkäisy ovat avainasemassa pienokaisten kohdalla. Tukehtumisvaaran takia pienelle lapselle annetaan vain niin suuria leluja, että ne eivät mahdu nieluun. Myös leluista irtoavat osat saattavat tukehduttaa lapsen. Lapsi voi myös vetää muovipussin päähänsä ja tukehtua.

Kun lapsi lähtee liikkumaan, on vanhempien huolehdittava, että ympäristö on mahdollisimman turvallinen. Tärkeää on huolehtia siitä, ettei lapsi putoa korkealta, saa palovammoja tai vahingoita itseään terävillä esineillä. Sähkölaitteisiin kannattaa hankkia turvapistorasia ja palovammojen estämiseksi lieteen liesisuoja. Lääkkeet ja pesuaineet on syytä pitää lukittavassa kaapissa sillä alle kolmivuotiaat maistelevat kaikkea mahdollista mitä käsiinsä saavat.

kuva9_200Pienillä lapsilla myrkytykset voivat aiheuttaa tapaturmia. Tilastojen mukaan yleisimmät pikkulasten myrkytykset aiheutuvat lääkkeistä. Myrkytyksiä sattuu varsinkin siinä silmänräpäyksessä, kun aikuinen vastaa puhelimeen tai avaa vieraalle oven: lääke, savuke, makea alkoholijuoma tai miniparisto jää hetkeksi vahtimatta ja katoaa lapsen suuhun. Esimerkiksi nestemäiset konetiskiaineet houkuttelevissa pakkauksissaan ovat vaarallisia, jos ne jäävät lasten ulottuville.

Pientä tutkimusmatkailijaa tulee valvoa erityisen tarkkaan, kun kyläillään kodissa, jossa ei ole lapsia.

Lasten kuolemaan johtaneet tapaturmat ja vakavat loukkaantumiset sattuvat yleensä ulkona. Liikenteessä loukkaantuu vuosittain noin tuhat alle 15-vuotiasta lasta. Hukkumiset kesän rantaleikeissä tai kevään ja syksyn heikoilla jäillä ovat toiseksi yleisin tapaturmaisen kuoleman syy.

Lasten turvallisuuden kannalta olennaisinta on riittävä valvonta ja neuvonta. Lasten vanhempien on hyvä myös varautua tarkoituksenmukaisen ensiavun antoon tapaturmien ehkäisyn lisäksi.

Sivun alkuun

Kaatumiset yleisiä vanhuksilla

Melkein kaikki vanhukset haluavat asua omassa kodissaan niin kauan kuin mahdollista. Laitoshoito on kallista, joten asunnon remontointi turvallisemmaksi on usein myös yhteiskunnalle edullinen vaihtoehto. Tavalliseen puhelimeen asennettava hälytyslaite eli turvapuhelin on usein hyvä apuväline yksin asuvalle vanhukselle. Hänellä on rannekkeessa hälytysnappula, jota painamalla saa vaikka suihkussa yhteyden esimerkiksi sukulaisen puhelimeen tai turvapalveluun.

Ikääntynyt ihminen on hyvin altis kaatumaan. Yli 80 prosenttia vanhusten sairaalassa hoidetuista tapaturmista johtuukin kompastumisista ja liukastumisista. Kaatumisia voidaan vähentää, kun kodin sisä- ja ulkotilojen turvallisuuteen kiinnitetään huomiota.

kuva10Kodin järjestys vaikuttaa ratkaisevasti turvallisuuteen. Usein tarvittavat esineet kannattaa säilyttää alhaalla ja harvoin tarvittavat yläkomeroissa. Silloin kun on pakko kiipeillä, kunnolliset taloustikkaat ovat turvallisemmat kuin tuoli tai jakkara. Kotona kompastutaan kynnyksiin, irrallisiin pieniin mattoihin ja jatkojohtoihin. Myös portaissa kompastutaan paljon.

Olisikin tärkeää, että kotona varmistetaan mahdollisimman vaarattomat kulkureitit. Mattoihin voidaan hankkia liukuesteet, niiden reunat voidaan kiinnittää teipillä tai laittaa huonekalujen alle. Pienet irralliset matot poistetaan. Myös kynnykset on syytä poistaa ja irralliset johdot kiinnitetään seinälistoihin pois lattioilta. Portaat merkitään selkeästi ja etureunoihin asennetaan liukuesteet. Myös valaistuksen tulisi olla riittävää. Kaiteet ja tukikahvat eri tiloissa ehkäisevät hyvin kaatumisia.

Ikäihmisille sattuu myös paljon liukastumisia. Kotona voi liukastua pesutiloissa tai liian liukkailla lattioilla. Talvikelien aikaan on syytä kiinnittää huomiota jalkineiden valintaan. Nykyään ei vielä ole olemassa jalkineille omaa liukkausluokitusta, jonka avulla ostaja voisi valita pitävämmät jalkineet. Erityisen liukkailla keleillä ovat jalkineiden liukuesteet tarpeelliset ja apuvälineinä keppi tai kävelysauvat. Myös katujen kunnossapitoon tulisi kiinnittää huomiota. Ilmatieteen laitos on käynnistänyt jalankulkijoille kohdistetun kelitiedottamisen talviajan liukkaista keleistä radioasemilla ja tulevaisuudessa myös TV:n alueellisissa lähetyksissä.

Paloturvallisuuden paranemiseen vaikuttaa olennaisesti toimiva ja oikein asennettu palovaroitin. Palovaroittimissa löytyy jo ikäihmisille sopivia malleja. Jotta vältytään kiipeämisiltä, voidaan varoittimeen liittää seinään kiinnitettävä paristokotelo, johon paristot voi vaihtaa sopivalla korkeudella. Nykyisin on saatavissa myös 10 vuoden paristolla toimivia varoittimia. Huonokuuloisia varten on olemassa erilaisia tärinähälyttimiä. Turvalliseen tupakointiin ja kynttilöiden polttamiseen on myös syytä kiinnittää huomiota.

Paloturvallisuus on tärkeää myös keittiössä. Lieteen on mahdollista asentaa ylikuumenemissuojan tai kattilatunnistimen, joka poistaa lämmitystehon, jos levy on maksimiasennossa eikä keittolevyllä ole kattilaa. Virrankatkaisulaitteeseen voidaan myös liittää lieden yläpuolelle asennettava lämpövahti, joka katkaisee virran lämpötilan noustua liian korkeaksi. Uusissa liesissä on valittavissa malleja, joissa ylikuumenemissuoja on vakiovarusteena.

Ympäristön parantamisen lisäksi keskeisiä keinoja ovat esimerkiksi liikuntakyvyn edistäminen, ravitsemusneuvonta, sairauksien ja toiminnanvajavuuksien hoito, kuntoutus ja lääkityksen tarkastaminen.

Sivun alkuun

Viina virittää tapaturmaloukun

Vanhat uskomukset juopon tuurista ja humalaisten suojelusenkeleistä elävät sitkeästi, mutta eivät pidä yhtä todellisuuden kanssa. Noin puolet kaikista työikäisten tapaturmaisista kuolemista on alkoholiin liittyviä. Yleisin tapaturmaan menehtyneiden kuolinsyy on kaatuminen päihtyneenä.

kylkiasentoviimeinen_400

Aseta sammunut humalainen kylkiasentoon, ettei hän tukehdu omaan oksennukseensa.

Tieliikenneonnettomuuksissa alkoholi on riskitekijänä noin neljänneksessä kaikista kuolemaan johtaneista tapauksista ja vesillä vain harva hukkuu selvin päin. Palokuolemissa uhri on usein sammunut sohvalle tai sänkyyn kädessään palava savuke, joka on sytyttänyt kytevän palon ja aiheuttanut häkämyrkytyksen. Usein myös kuolemaan johtaneet tukehtumiset sekä kuumuuden ja kylmyyden aiheuttamat kuolemat ovat alkoholiin liittyviä.

Humalassa tapaturmiin kuolleista miesten osuus on 80 prosenttia. Heistä suurin osa on 25-64-vuotiaita. Hyvin osuvasti on todettu monen traagisen onnettomuuden, kuten hukkumisen tai palokuoleman yhteydessä, että kyseessä on yksinäisen miehen viimeinen hätähuuto. Naisten alkoholinkäyttö on myös lisääntymässä, joten on ennustettavissa, että myös naisten tapaturmariskialttius lisääntyy.

Sivun alkuun

Onko mieli onnettomuuksille altis?

Väsyneenä ja tunnekuohuissa ei pidä lähteä auton rattiin, mutta mielen kriisit ovat riskejä muuallakin kuin liikenteessä. Ahdistunut, masentunut, kiireinen tai sekava ihminen voi joutua vakaviin tapaturmiin myös kotonaan ja työpaikalla. Etenkin vihapäissään tulee hosuttua ja toimittua huolimattomasti. Tutkijat ovat yleisesti päätyneet siihen arvioon, että 80 - 90 prosenttia onnettomuuksista johtuu inhimillisestä virheestä.

Henkisesti raskas työympäristö ja kireä työtahti kuluttavat ihmisen voimavaroja, niin ettei hän lopulta enää pysty rentoutumaan. Toisaalta työttömyys ja rahahuolet kärjistävät mielenterveyden ongelmia. Kriisistä ei aina selvitä ilman perheneuvolan tai terveyskeskuksen apua. Hoitamattomana kireä tilanne voi purkautua väkivaltaisiksi ratkaisuiksi.

Kansainvälisesti Suomi sijoittuu itsemurhakuolleisuudessa Itä-Euroopan ja Länsi-Euroopan väliin. Kun ihminen uhkaa tekevänsä itsemurhan, häneen täytyy suhtautua vakavasti. Lähes kaikki, jotka ovat riistäneet hengen itseltään, ovat ennen tekoaan vähintään vihjanneet aikeestaan. Itsemurhaa hautovalle tärkein ensiapu olisi, että häntä kuunnellaan eikä jätetä yksin. Hänen tukemisensa on raskasta ja vaatii rohkeutta. Auttajankaan ei tarvitse selvitä yksin. Jos ystävien kanssa ei voi puhua asiasta, neuvoa voi kysyä kriisipuhelimista ja mielenterveysalan ammattilaisilta.

Sivun alkuun

Myrkylliset aineet

704_200Keittiö, kylpyhuone ja autotalli ovat kodin myrkyllisimmät paikat. Vaarallisimmat kemikaalit ovat koneastianpesuaineet, putkenavausaineet, liuottimet, maalit ja jäähdytysnesteet. Niitä kuten lääkkeitä tulee säilyttää huolellisesti alkuperäisissä pakkauksissaan lasten ulottumattomissa. Myrkyllisissä aineissa on varoitusmerkinnät, jotka kertovat aineen vaikutuksista.

Sivun alkuun

Erittäin myrkyllinen/myrkyllinen

myrkyllinen_01Pääkallomerkki varoittaa kemikaalista, joka jo hyvin pieninä annoksina voi tappaa. Se voi myös aiheuttaa syöpää tai muita pitkäaikaisvaikutuksia. Tällaisia myrkyllisiä aineita ovat esimerkiksi veneenpohjamaalit ja kemiallisten käymälöiden desinfiointiaineet.

 

 

Syövyttävä

syvyttv_01

Syövyttävät kemikaalit tuhoavat kudosta joutuessaan iholle, hengityselimiin, silmiin tai vatsaan. Kodin kemikaaleista syövyttäviä ovat esimerkiksi putkenavausaineet.

 

 

Haitallinen/ärsyttävä

harmful1_02Konetiskiaineet, liuottimet, puhdistusaineet, maalit ja jäähdytysnesteet ovat haitallisia kemikaaleja, jotka voivat ärsyttää ihoa, hengityselimiä ja silmiä.

 

 

Ympäristölle vaarallinen

ympristlle_vaarallinenMerkki, jossa on kuollut kala kuolleen puun juurella varoittaa luonnossa erittäin hitaasti hajoavista myrkyistä, jotka kertyvät ravintoketjuja pitkin petoeläimiin ja ihmisiin tai ovat muuten ympäristölle haitallisia.

 

 

Myrkytystapaturmien varalle kotona pitäisi olla aina lääkehiiltä. Myrkytysten ensiavusta kerrotaan täällä. Jos epäilee myrkytystä, kannattaa soittaa heti myrkytystietokeskukseen ja kysyä ohjeita.

Myrkylliset kasvit ovat vaarallisia etenkin pienille lapsille. Koristekasveissa on runsaasti myös myrkyttömiä vaihtoehtoja. Yleisiä myrkyllisiä kasveja ovat joulutähti, jouluruusu, peikonlehti, anopinkieli, anopinhammas ja useat vehkat. Myös kukkamaljakon vesi voi olla myrkyllistä.

Myrkyllisiä koristepensaita ovat mm. kultasateet, marjakuuset, hevoskastanjat, alppiruusut, lumimarja ja aitakusteri. Myrkyllisiä luonnonkasveja ovat muun muassa kielo, kalliokielo, sudenmarja ja näsiä.

Kodin ongelmajätteitä ovat käytöstä poistetut lääkkeet, romuakut, raskasmetalliset paristot, kuumemittarit, jäteöljyt, maalit, liimat, lakat ja kyllästysaineet, liuottimet, torjunta-aineet ja rikkoutuneet loisteputket.

Ongelmajätteitä ei saa päästää leviämään ympäristöön. Ne hävitetään viemällä kunnallisiin vastaanottopaikkoihin. Ongelmajätteistä saa lisää tietoa kunnan ympäristöviranomaisilta.

Myrkytystietokeskus
Puh. (09) 471 977
keskus.(09) 47 11
(24h)

Sivun alkuun

Sähköturvallisuus

Sähkötapaturmina pidetään onnettomuuksia, joissa henkilö on saanut sähköiskun tai sähköiskusta aiheutuneen muun vamman. Myös valokaaresta tai sen mahdollisista seurauksista syntyneet vammat on katsottu sähkötapaturmiksi. Sähkötapaturmia on vuosittain noin 50, joista suurin osa tapahtuu maallikoille.

Virheellinen toiminta tai inhimillinen virhe on yleisin syy sähkötapaturmiin. Toiseksi yleisin syy on käytössä vaaralliseksi tullut laite tai laitteisto. Uuden laitteen tai laitteiston vika tai asennusvirhe on sähkötapaturman syynä harvemmin.

Sähköiskussa vaarallisinta on sydänkammiovärinä ja erilaiset sisäiset palovammat. Kun ihminen joutuu osaksi virtapiiriä, hän ei yleensä lihaskouristusten vuoksi kykene irroittautumaan johdosta tai laitteista. Pelastajan tulisi ensin katkaista virta tai ainakin eristää itsensä ennen uhrin irroittamista sähkölaitteista. Sähkötapaturmien ensiavusta kerrotaan täällä.

kuva16Suomessa sähkölaitteiden turvallisuutta valvoo Turvatekniikan keskus (TUKES). Vuoden 1994 alusta lähtien Suomessa valmistettujen tai maahantuotujen sähkölaitteiden ennakkotarkastus ei enää ole pakollinen. Kotitalouskoneiden tulee kuitenkin täyttää EU:n pienjännitedirektiivin sekä EMC-direktiivin vaatimukset turvallisuuden ja häiriöiden osalta. Direktiivien vaatimusten täyttämisen merkiksi sähkölaitteissa on oltava myös CE-merkintä.

Sivun alkuun

Koulumatkat ja välitunnit riskeinä

Oppilaille sattuu välitunneilla ja koulumatkoilla huomattavasti enemmän tapaturmia kuin oppitunneilla. Eniten tapaturmia sattuu 5.-7. luokkien murrosikäisille, joille nopea kasvu aiheuttaa kömpelyyttä ja sukupuolinen kypsyminen hämmennystä. Erityisen tapaturma-alttiita aikoja ovat koulun vaihtamiset ja siirtymiset ala-asteelta yläasteelle.

Lukukausien aluissa liikennekasvatus olisi oppilaiden lisäksi tärkeää myös autoilijoille. Aikuisten oma esimerkki pyöräilykypärän käytössä ja sääntöjen noudattamisessa menee lapsille paremmin perille kuin puheet. Laki velvoittaa ja järkisyyt puoltavat pyöräilykypärän käyttöä. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien mukaan kypärän käyttö pelastaisi puolet pyöräilyn kuolonuhreista. Kypärä estää myös lähes kaikki päävammat.

Koulu on opettajien ja oppilaiden työpaikka, jossa työsuojelu on yhtä tärkeää kuin missä tahansa muualla. Varsinkin kemian ja fysiikan, biologian, kotitalouden, liikunnan, teknisen työn ja ympäristöopin opiskelutilanteissa noudatetaan turvaohjeita ja opitaan samalla työsuojelua.

Koulussa henkinen työsuojelu on erityisen tärkeää. Suomalaisen tutkimuksen mukaan joka kymmenes oppilas on tuntenut koulupelkoa toverien terrorin takia. Pahoinpitelyt ovat aina poliisiasia.

Koululainsäädäntö velvoittaa koulutuksen järjestäjän laatimaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanemaan suunnitelman ja valvomaan sen noudattamista ja toteutumista.

Koululait määrittelevät oikeuden turvalliseen oppimisympäristöön. Koulutuksen järjestäjä on velvollinen huolehtimaan psyykkisen ja fyysisen ympäristön turvallisuudesta sekä ennalta ehkäisemään oppilaiden turvallisuutta uhkaavat tekijät ja olosuhteet.

Pelastuslaki (8 §) velvoittaa koulun omatoimiseen varautumiseen erilaisten vaaratilanteiden varalta. Koulun tulee laatia pelastussuunnitelma. Koulun on ehkäistävä vaaratilaniteiden syntymistä, varauduttava suojaamaan henkilöitä, omaisuutta ja ympäristöä vaaratilanteissa sekä varauduttava sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin se omatoimisesti kykenee. Koulun on toimitettava pelastussuunnitelma pelastuslaitokselle. Pelastuslaitokset neuvovat, opastavat ja antavat koulutusta pelastussuunnitelmien tekemisessä. Pelastusviranomaisten tehtävänä on ohjata omatoimisen varautumisen järjestelyjä sekä valvoa, että lakisääteiset vaatimukset täyttyvät. Pelastusviranomaisilta kannattaa kysyä neuvoja turvallisuuskoulutuksen ja poistumisharjoitusten järjestämiseksi.

Sivun alkuun

Työtapaturmat

Työpaikoilla onnettomuudet ovat vähentyneet tehokkaan työsuojeluorganisaation ja viranomaisten valvonnan ansiosta. Parantamisen varaa on kuitenkin aina. Vastuu oman työturvallisuutensa kehittämisestä kuuluu jokaiselle työntekijälle itselleen, sillä ei kukaan voi olla toisen puolesta varovainen.

Työskentely-ympäristön ja työpaikkarakennuksen turvallisuuden huomioiminen on olennainen osa työtapaturmien ennaltaehkäisyä. Tämä edellyttää, että rakennukseen ja työpaikan eri toimintoihin liittyvät vahinko- ja onnettomuusvaarat on selvitetty ja tiedostettu. Esimerkiksi turvalaitteet kuten turva- ja merkkivalaistus, paloilmoitin, automaattinen sammutuslaitteisto ja palo-ovet on syytä hoitaa ja huoltaa säännöllisesti. Myös yleinen siisteys ja järjestys sekä kiinteistön hoito ja huolto edesauttavat turvallisuuden lisäämisessä.

Vuosittain sattuu noin 200 000 työtapaturmaa, joissa kuolee keskimäärin 40 työntekijää. Riskiammatit ovat pysyneet melko lailla muuttumattomina. Kuolemanvaara on suurin kaivoksissa, louhoksissa ja rakennuksilla. Asentaminen, korjaaminen ja huoltaminen ovat tyypillisiä vaarallisia töitä. Yleisimpiä työtapaturmatilanteita ovat kaatumiset, liukastumiset, esineisiin satuttaminen ja äkillinen liike.

Hyvään ammattitaitoon kuuluu työhön liittyvien vaarojen tunnistaminen ja tapaturmien torjunta. Kaikkia riskitekijöitä voi olla vaikea yksinään oivaltaa, mutta turvalääkkeet löydetään ehkä tehokkaammin työryhmässä. Erilaisista säännöksistä, standardeista, turvallisuusohjeista ja tarkistuslistoista saa myös apua.

Koulutuksen ja työnopastuksen merkitys on erityisen suuri uudelle työntekijälle tai uuteen tehtävään siirryttäessä, kun pitää oppia turvalliset työtavat, koneiden ja laitteiden ominaisuudet sekä työhön liittyvät tapaturmavaarat ja niiden torjunta. Siisteys ja hyvä järjestys lisäävät turvallisuutta.

Työnantajan on myös koulutettava työntekijänsä käyttämään henkilökohtaisia suojaimia oikein. Työsuojelulainsäädäntö edellyttää ensiapukoulutuksen saanutta henkilökuntaa, kun työntekijöiden lukumäärä, työn laatu tai muut olot niin vaativat.

Sivun alkuun

Kotivara on osa omatoimista varautumista

Yllättävistä tilanteista selviää vähemmin harmein, kun kotona on kotivara. Kotivara tarkoittaa, että kotiin hankitaan ruokaa ja muita päivittäin välttämättä tarvittavia tavaroita vähän enemmän. Kotivaran pitäisi riittää useaksi päiväksi, jopa viikoksi. Kotivara on normaalissa kierrossa olevia elintarvikkeita ja tavaroita, joita täydennetään sitä mukaa kun niitä käytetään. Näin elintarvikkeet pysyvät tuoreina ja tavarat käyttökelpoisina.

Tilanne, että kauppaan ei pääse, voi yllättää monestakin syystä. Yksinasuva voi sairastua, eikä kykene ostoksille tai perheenjäsen sairastuu. Yhteiskunta voi haavoittua; tulee lakko, liikenneyhteydet katkeavat tai laaja sähkökatkos häiritsee arkea. Voi sattua sellainen onnettomuus, että kaupat joudutaan sulkemaan tai ulos ei voi lähteä. Myös jakeluhäiriö voi estää tavaroiden kuljetuksen kauppoihin tai hankinnat kaupasta.

703_400 

Sivun alkuun

Kotivara - talouskohtainen varmuusvara

Yhden henkilön viikon kotivara

Kotivara voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

Perunaa 0,5 kg, riisiä ja makaronia 0,5 kg, öljyä ja rasvoja 0,5 kg, sokeria 0,5 kg, UHT-maitoa 1 l sekä vettä.

Lisäksi juomia, vettä ja herkkuja 16 l + 1 kg, leipää ja viljavalmisteita 1,5 kg, maitoa ja maitotuotteita 1,3 kg, hedelmiä ja marjoja 1 kg, vihanneksia ja juureksia 1,5 kg, lihaa, kalaa, kanaa ja kananmunia 1 kg.

Muista erikseen lapset, vanhukset ja sairaat! Muista myös vesi!

Kotivaraan sisältyvät myös välttämättömyystarvikkeet, joita tulee varata samaksi ajaksi kuin elintarvikkeitakin. Näitä ovat mm. henkilökohtaiset lääkkeet, hygieniatarvikkeet, vaipat, radio ja paristot sekä taskulamppu ja paristot.

Sivun alkuun

Parse error: syntax error, unexpected $end in /www/asiakkaat/ptoimi/www/turvaopas/tilastot/var/access.php on line 1422